Kuivalahden nuorisoseura on aktiivinen yhdistys, joka toimii Eurajoella sijaitsevassa kylässä nimeltä Kuivalahti.
Nuorisoseura perustettiin vuonna 1898. Tuohon aikaan Kuivalahti oli Eurajoen suurin, miltei 1000 asukkaan kylä. Toimeentulonsa kyläläiset saivat pääasiassa maataloudesta ja kalastuksesta, muutamia käsityöläisiäkin kylässä oli. Suomalaisissa nousi 1800 -luvun lopulloa suomalaisuusaate ja se synnytti erilaisisa liikkeitä, kuten mm. nuorisoseuraliikkeen.
Kuivalahden nuorisoseuran toiminta alkoi vilkkaasti; Kuukausikokouksia järestettiin monipuolisine ohjelmineen. Oli ohjelmallisia kokouksia ja iltamia, joissa mm. pidettiin esitelmiä, lausuttiin runoja ja pohdittiin, otettiin kantaakin, maailmaa koskettaviin ajankohtaisiin asioihin. Lukutupa perustettiin heti ensimmäisenä keväänä ja sen myötä myös kirjasto. Seuran toiminta kuitenkin hiipui ensimmäisten aktiivisten vuosien jälkeen 1900-luvun alkuvuosina, eikä sen aktiivista toimintaa saatu elpymään ennenkuin vasta talvi- ja jatkosotien jälkeen 1940 -luvun puolivälissä.
Sodasta vapautuneet joukot kaipasivat kohottavaa, virkistävää ja lämmittävää ilmapiiriä. Toiminta keskittyi nyt harrastuskerhoihin ja -piireihin. Toiminnassa oli mm näytelmätoimintaa, tanhuja, naisvoimistelua, urheilua ja kuorolaulua. Järjestettiin iltamia, retkitoimintaa, kesäjuhlia ja äitienpäiväjuhlia. Myös vierailuiltamia järestettiin maapuriseuroihin. Atkiivista toimintaa haittasi oman talon puute. Seura kokoontui Pienviljelijäyhdistyksen talossa ja se saatiinkin ostettua seuralle vuonna 1956. Oman talon saamisen myötä seuran toiminta vilkaistui entisestään ja perustettiin myös varhaisnuorille oma toimintaryhmä Kalevan Nuoret.
1960 -luvulla alkoi maaseudun rakennemuutos ja sen seurauksena moni nuori muutti suurempiin asutuskeskuksiin paremman elintason ja työpaikkojen toivossa, minkä vuoksi myös Kuivalahden väkiluku väheni. Tämä vaikutti myös nuorisoseuran harrastajamääriin. Toiminta ei kuitenkaan kokonaan loppunut. 1970 -luvulla Nuorisoseuran talolla pelattiin puolisen vuotta erittäin suosituksi ja tuottoisaksi osoitteutunut Bingoa. Jostain syystä tämä loppui lyhyeen, mutta se toi varoja joilla tehtiin kunnostustöitä ja mm. talon ravintolaa kunnostettiin. Tämä sai kylän nuorison löytämään talon ja niimpä talolla järjestettiin disko-iltoja sekä pelattiin pingistä ja koronaa lähes joka ilta. Jälleen toiminta hiipui, tuli näytelmätoiminnan lamakausi. Talon näyttämökin purettiin hetkellisen lentopalloinnostuksen takia, kunnes sekään ei tuntunut enää kiinnostavan.
1980 -luvulla Kuivalahden Nuorisoseura palasi takaisin perinteisten nuorisoseuraharrastusten eli teatterin ja kansantanssin pariin. Eurajoen Nuorisoseuran kanssa perustettiin Eurajoen Kesäteatteri ja siitä tuli heti menestys. Kunnalta saatiin sopiva paikka Kiviranta nimisestä merenrantapaikasta joka oli toiminut kyläläisten urheilukenttänä, hiekan nostopaikkana ja olipa sitä yritetty käyttää uimarantanakin. Rakennettiin katsomo, siirrettiin näyttämörakennus ja rakennettiin ensimmäinen kioskirakennus. Ensimmäisen kesän näytännöt olivat loppuunmyydyt jo ennen esityskauden alkua. Kesäteatterin myötä nuorisoseura sai taloutensa vakaalle pohjalle. Teatteritoiminnan ohella myös muu harrastustoiminta elpyi. Kansantanssiryhmiä oli parhaillaa neljä ja joissa harrastajia oli useita kymmeniä. Nuorisoseurantalo kunnostettiin 1983 ja sinne saatiin kunnolliset wc-tilat, sosiaalitilat ja teatteritarpeisiin uusi näyttämö, valaistus ja verhot.
1990 -luvulla toiminta jatkui vilkkaana ja toimintaa laajennettiin yhä uusille alueille, joista mainittakoon sähly, diskotanssi, musiikkileikkikoulu, lapsi- ja nuorisoteatteri sekä naisten vatsatanssi. Vanhoista harrastusmuodoista kansantanssi kuitenkin hiipui ja loppui kokonaan vuosikymmenen puolivälissä. Nuorisoseurantalon toimivuuden ylläpitämiseksi tehtiin jälleen korjaustöitä. Keittiötä laajennettiin ja sinne hankittiin ajanmukaisesti suurtalouskeittiökalusteet. Seuran toiminta laajeni koko kylään ja kaikille kyläläisille. Nuorisoseuran aloitteesta haettiin leader -rahaa, palkattiin osa-aikainen kyläsihteeri ja aloitettiin kyläsuunnitelman laatiminen. "Kuivalahti - Elinvoimainen teatterikylä" - kolmevuotisen hankkeen tavoitteena oli kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen kehittämällä kylän vahvuuksia, teatteri- ja yritystoimintaa. Hankkeen tavoitteena oli myös lasten ja nuorten teatterileirien ja kerhojen järjestäminen sekä kesäteatterin oheispalveluiden kehittäminen. Toiminta oli jälleen vireää ja taas parannettiin rakennuksia. Nuorisoseuran talo ehostettiin ja yläkertaan rakennettiin kerhotiloja.
Eurajoen Nuorisoseuran kiinnostus kesäteatteritoimintaa kohtaan väheni ja kesätatteritoiminta siirtyi kokonaan Kuivalahden nuorisoseuran vastuulle. Kesäteatteritoiminnan nimeksi muutetiin vuonna 1995 Kuivalahden Kesäteatteri. Vastatakseen katsojien kasvavaan vaatimukseen nuorisoseura rakensi kesäteatteriin uudet sosiaali- ja wc-tilat sekä buffettirakennuksen. Katsomo sai myös katon suojaamaan yleisöään.
2000 -luvulla kaikki laitettiin nettiin. Avattiin nettisivuja ja siirrettiin kesäteatterin näytelmien tietoja näkyväksi laajemmallekin yleisölle. Kesäteatteriin haettiin vuonna 2003 leader-rahaa ja sillä katsomoa laajennettiin ja sille rakennettiin katto. Seuraavana vuonna katsomon takaseinä levytettiin. Nuorisoseuran toiminta oli vireää. Kalevan Nuorten toimintaa oli runsaasti. Kalkkarikerho kokoontui viikottain, oli teatterikerhoa, diskoja, Halloween tapahtumia. Musiikkilaikkikoulua pidettiin hetki perheen pienimmille, mutta 2-5 vuotiaitten Jumppis toimi usean vuoden ajan. Naisten salijumppa ja uutena oma jumppa miehille jatkui koko vuosikymmenen, yhteiset teatteriretket, luontoretket, joulujuhlat, uudenvuoden yhteinen ilotulitus ja kesäteatterin talkooväen kiitosruokailut kuuluivat nekin vuosittaiseen ohjelmaan. Nuorisoseuran talo oli edelleen suosittu juhlien pitopaikka, mahtuuhan sinne parisen sataa henkilöä istumaan pöydän ääreen ja silti myös tanssilattialle jää tilaa. Ravintolan puolelle sai maukkaat pitopöydät ja keittiössä on astioita suurellekin väelle. Vuosittaisia yksittäisiä varauksia oli noin 50, kun omia tapahtumia siihen päälle oli noin 100 kappaletta. Seuran talolle hankittiin ilmalämpöpumput, jotka laskivat sähkölaskua mukavasti. Vuonna 2003 tehtiin monen vuoden jälkeen sisänäytelmä Kadotus Oy. Sen esityspaikkana oli kuitenkin kunnanvirasto. Vuonna 2009 tehtiin kunnan 140 vuotisjuhlan kunniaksi Reijo Leinon kirjoittama pienoisnäytelmä "Kunnalliskokous 11.9.1870".
2010 -luvulla Nuorisoseura järjesti näytelmänkirjoituskilpailun, johon osallistui 25 käsikirjoitusta. Nämä takasivat usena kesän näytelmien käsikirjoitukset. Teatteriin hankittiin muovi-istuimet ja paikkojen määrä tarkentui 436 istuimeen. Nuorisoseurantalon vieressä oleva Kulmala -niminen kiinteistö ostettiin kesäteatteritarpeiden ja puvuston varastoksi. Vuosikymmenen puolivälissä kesäteatterille hankittiin myös oma äänentoisto ja näyttelijät saivat omat mikrofoninsa, joka takaa katsojille äänten kuulumisen tuulisemmallakin säällä. Myös äänimiehelle rakennettiin katsomon takaseinälle oma koppinsa. Vuosikymmen toi tullessaan uusia turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Nuorisoseura päätti järjestää omille talkoolaisilleen myös järjestyksenvalvojakoulutusta ja sinne osallistuttiinkin isolla porukalla. Nuorille järjestettiin kirkonkylälle oma teatterikerho YoungArt. Se esitti oman sisänäytelmän "Lumikki ja noin 7 kääpiötä". Nuorisoseura oli mukana myös kunnan "Kaikille ikäihmisille kulttuuria" -hankkeessa, jonka myötä aloitettiin Tiistai -kerhot, sittemmin ne muuttuivat Torstai -kerhoiksi. Lisäksi aloitettiin tuolijumppa ja "Muistaks" -ryhmät. Nämä ryhmät jatkavat toimintaansa tänäkin päivänä ja osa kerhon silloisista ikäihmisistä jatkavat kerhoissa edelleenkin virkeinä ja hyvinvoivina jäseninä. Nuorisoseura osallistui vuosikymmenen lopulla toiseenkin hankkeeseen; nimittäin kylien kehittämishankkeeseen, jossa tehtiin kylien yhteinen esite sähköisenä ja paperisena. Sen myötä nuorisoseura aloitti uuden perinteen jossa kaikille uusille kyläläisille lähetetään tervetulokirje. Kirjeessä kerrotaan mm. kylässä toimivista seuroista ja yhdistyksistä.
2020 -luku alkoi ikävissä merkeissä. Covid-19 virus miltei pysäytti koko maailman. Kesäteatteri joutui pitämään taukoa 2020-2021kesät erilaisten kokoontumisrajoitusten takia. Nuorisoseurassa kokoonnuttiin pienissä ryhmissä ja huolehdittiin kyläläisten voinnista. Nuorisoseuran talo sai tänäaikana ehdostusta niin ulkoa kuin sisältänkin. Ravintolan lattiapinta uusittiin ja muut lattiat hiottiin ja viereinen kesäteatterin tarpeistontalo sai sähköt.
Vuonna 2025 Kuivalahden kylä on hiljainen ja uuden edessä. Koululaisten määrä on hälyyttävän alhaalla ja se uhkaa loppua. Nuosisoseuratoimintaan kuuluu edelleen vireä kesäteatteri, ikäihmisten kerhot sekä vanhempaintoiminkunnan toiminta. Vanhempaintoimikunnan puolesta myös koulun kaukalo saa talvisin jääpeitteen ja siellä kelpaa kyläläisten luistella. Nuorisoseura tuo edelleen esiin edellisen vuosisadan alkuvaiheen kannanottoja yhteiskunnan ja kylän asukkaiden puolesta. Nuorisoseura osallistuu myös kunnan kylien kehittämishankkeeseen, jonka tarkoitus on saada uusia asukkaita kyliin etsimällä niistä tyhjillään olevia kiinteistöjä uusien asukkaiden ostettavaksi tai vuokralle. Kyliä opastetaan myös brändäämään ja tuomaan parhaita puoliaan esiin. Kuivalahden kylä on yhä osaltaan vireä ja on avoin uusille toiminnoille, toimijoille ja asukkaille!
-Näin ollen voimmekin toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleeksi Kuivalahdelle!