Tallirenki ja Wuojoen heinälakko

Rooleissa

Tallirenki ja Wuojoen heinälakko

Kuivalahden Kesäteatterissa esitettiin vuonna 2004 vahvasti paikallishistoriaan perustuva näytelmä Wuojoen Torppari. Se keräsi yli 5700 katsojaa, joista hyvin monet pyysivät naytelmän kirjoittajaa, Reijo Leinoa, jatkamaan saman aiheen piirissä. Yleisön osoittama kiinnostus sai kirjoittajan tutkimaan aihetta lisää ja niin syntyi käsikirjoitus näytelmään Torpparin Poika. Sitä esitettiin Kuivalahdella vuonna 2005 ja menestys oli entistäkin suurempi. Katsojia kävi merenrantateatterissa yli 6100, eivätkä kirjoittajan paineet suinkaan helpottuneet. Kun samanaikaisesti kiinnostus Wuojoen kartanoa kohtaan yleisestikin kasvoi, oli suorastaan pakko saada näytelmille jatkoa. Niin oli syntymässä kokonainen näytelmätrilogia kartanoajasta.

Sekä Wuojoen Torppari- että Torpparin Poika- näytelmien tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolelle ja Carl Magnus Björkenheimin ollessa kartanonherrana. Kolmas näytelmä Tallirenki ja Wuojoen heinälakko tapahtuu vuonna 1903 kartanonherra Axel Björkenheimin aikaan. Jo 1800-luvun lopulla alkoi ilmetä tyytymättömyyttä torpparien ja alustalaisten keskuudessa. He pitivät työaikoja liian pitkinä ja vuokria liian korkeina. Tyytymättömyys johti Wuojoella 1903 uhkauksiin heinäntekolakosta. Yleinen ilmapiirikin Venäjän vallan alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa nostatti kapinahenkeä. Pari vuotta myöhemmin, 1905, se sitten johti koko Suomen historiaan vaikuttaneeseen suurlakkoon.

Tallirenki ja Wuojoen heinälakko-näytelmä on elävää paikallishistoriaa ja kuvastaa osaltaan työväenluokan alkavaa nousua. Se ei kuitenkaan ole kantaaottavaa vaan kertovaa teatteria. Kirjoittajalle ominainen huumori ja tilannekomiikka sekä lukuisat kansanmusiikkiin perustuvat laulut ryydittävät tositapahtumia. Näytelmän eräs keskushenkilö, tallirenki, tuntee suurta rakkautta eläimiä kohtaan, unohtamatta myöskään kartanon meijerikoulussa asustavia karjakko-oppilaita. Torpparien uho ja kartanonherran ymmärtäväisyys heitä kohtaan ovat näytelmän keskeisiä teemoja.

Kuivalahden Kesäteatteri kerää katsojia hyvin laajalta alueelta, mikä todistaa, että näytelmät eivät ole vain paikallisia kotiseutunäytelmiä. Ne kuvastavat maamme historiaa laajemminkin ja niiden suuri menestys kertoo myös ohjauksen ja näyttelijäsuoritusten taitavuudesta. Tallirenki ja Wuojoen heinälakko-näytelmän ohjaa Porin Teatterin näyttelijä-ohjaaja Matti Mäntylä ja musiikin ohjaa dir.mus. Esa Laihonen. Eri rooleissa taituroivat eurajokelaiset harrastajanäyttelijät.