Kaunissaaren Valssi
Käsikirjoitus:Reijo Leino
Kuivalahden kesäteatterin menestysnäytelmien tapahtumat Wuojoen kartanon elämästä päättyivät vuoteen 1903, jolloin työväki alkoi kyllästyä kartanonherrojen valtaan. Vaikka mielenkiintoisia vaiheita ja tapahtumia kartanosta ja sen väestä olisi sen jäkeenkin löytynyt, kirjoittaja on kuitenkin katsonut parhaaksi siirtää tapahtumat Kaunissaareen.
Tällä Eurajoen edustalla sijaitsevassa saaressa oli vuosina 1874 - 1923 Antti Ahlströmin höyrysaha ja sen ympärillä ainutlaatuinen yhteisö. Enimmillään saaressa oli yli 300 asukasta, jotka saivat elantonsa sahalta ja joita palveli muun muassa saaren oma koulu, kauppa ja satama. Vaikka elämä Kaunissaaressa oli rajoittunutta, se oli myös avaraa ja kansainvälistäkin. Tietoja ulkomaailmasta toi satama ja siellä lastaamassa käyneet purje- ja höyrylaivat.
Wuojoki- näytelmien lopussa eräs kartanon torppareista siirtyi Kaunissaaren sahalle töihin, koska sieltä sai rahapalkkaa. Sahalla olikin hyvin työllistävä vaikutus koko Rauman seudulle. Ehkä tämä torppari on nyt eräs sahan lautapihan miehistä. Se ei kuitenkaan ole syy tämän näytelmän syntymiseen, vaan tapahtuma-aika, vuosi 1923. Silloin saarelle tuli tieto sahan lopettamisesta ja se siirrosta Porin Pihlavaan. Olivatko seuraukset silloin samanlaisia kuin nykyään, jolloin teollisuuslaitos toisensa jälkeen tulee matkansa päähän. Miten työväki suhtautui lopettamispäätökseen ? Miten Ahlströmin patruuna suhtautui työväkeensä ? Myös se ajankohtaisuus, että Kaunissaaresta on nyt tullut luonnonnähtävyys ja retkeilykohde, on vaikuttanut aihevalintaan.
Kaunissaaren Valssi on tosiasioihin perustuva fiktio, sijoittuen paikkaan ja aikaan, joka oli totta yli 80 vuotta sitten. Keskeiset paikat näytelmässä ovat saaren kauppa, lautapiha, satama ja huvittelupaikka. Myös ryssäntorni, venäläisten käyttämä tähystyspaikka, on tapahtumien kulussa keskeinen.
Näytelmän sisältämä musiikki on pääasiassa kansanmusiikkia, mutta onpa näytelmää varten vastavasten sävelletty Kaunissaaren valssi. Sen on säveltänyt musiikin puoliammattilainen Kari Leino. Musiikin ja laulut ohjaa dir. mus Esa Laihonen. Näytelmän ohjauksesta vastaa jälleen Porin teatterin näyttelijä-ohjaaja Matti Mäntylä.
Eritysen haasteen näytelmälle antaa näytelmän vaatima lavastus, mutta sekin onnistunee ansiokkaasti niinkuin aiempinakin kesinä. Eri rooleissa taituroivat eurajokelaiset harrastajanäyttelijät.